Kalle Willman on tehnyt kuluvalla valtuustokaudella useita oikaisuvaatimuksia ja valituksia katsottuaan, ettei päätöksiä ole tehty niin kuin ne olisi pitänyt lain ja säädösten puitteissa tehdä.
Tarja Kuikka
Miksi Kalle Willman valittaa?
Yksikään Joutsan kunnan päätöksentekoa kuluvalla valtuustokaudella ja jo hieman aiemminkin seurannut on tuskin voinut välttyä huomaamasta, että päätöksenteon yhteydessä nousee usein esille yksi kriittinen ääni.
Ääni kuuluu joutsalaiselle Kalle Willmanille, joka on kyseenalaistanut kunnassa tehtyjä päätöksiä lukuisia kertoja ja tehnyt niistä oikaisuvaatimuksia, hallintokanteluja, kunnallisvalituksia ja kanteluja eri tahoille.
Yksinomaan tällä valtuustokaudella kunnanhallitus on käsitellyt neljätoista hänen tekemäänsä oikaisuvaatimusta ja kaksi hallintokantelua. Lisäksi se on joutunut antamaan Willmanin kunnallisvalitusten johdosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yhdeksän lausuntoa ja oikeuskanslerinvirastolle yhden selvityksen ja yhden vastineen.
Oikaisuvaatimukset ovat koskeneet muun muassa talous- ja hallintojohtajan viran täyttämistä, kunnan osallistumista Varastopanimo Oy:n osakeantiin, hyvinvointikoordinaattorin toimen perustamista sekä lausuntoa, jonka kunnanhallitus antoi Keski-Suomen uuden maakuntakaavan viranomaisehdotuksesta.
Hallintokanteluissa Willman on arvostellut esimerkiksi kunnanhallituksen, kunnan konsernijaoston ja kunnanjohtajan toimia kunnan tytäryhtiön Koy Joutsan Talouskeskuksen konsernivalvonnassa. Hallinto-oikeuteen hän on valittanut esimerkiksi hyvinvointikoordinaattoriasiasta ja Gubbe-kuntapilotista, oikeuskanslerille hän on kannellut sote-rakentamiseen kohdistuvista investoinneista.
Willmanin toimenpiteiden käsittelystä kunnallishallinnossa on uutisoitu usein Joutsan Seudussakin, ja mies itse on kirjoittanut lehteen usein päätöksentekoa kritisoineita yleisönosastokirjoituksia. Kunnallisen uutisoinnin ja oman aktiivisen kirjoittelunsa myötä Willmanin toimet ovat saaneet lehdessä niin runsaasti palstatilaa, että jotkut lukijat ovat moittineet lehteä siitä.
Ennen kaikkea toistuvat oikaisuvaatimukset, valitukset ja muut ovat kuitenkin herättäneet kysymyksen, miksi Kalle Willman toistuvasti valittaa.
Kuluvalla valtuustokaudella Joutsan kunnanhallitus on joutunut antamaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yhdeksän lausuntoa Kalle Willmanin tekemien kunnallisvalitusten johdosta.
Tarja Kuikka
Ennen kuin mennään siihen, mikä Joutsan päätöksenteossa on Kalle Willmanin mielestä pielessä, katsotaan lyhyesti, kuka hän oikein on. Hän on 81-vuotias kliinisen kemian erikoislääkärin tutkinnon suorittanut turkulaissyntyinen lääkäri, työskennellyt urallaan ensin pitkään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, sen jälkeen liki 30 vuotta laboratorioylilääkärinä Jyväskylässä, viimeksi ylilääkärinä Joutsan terveysasemalla vuosina 2000–2005 ja eläkkeelle jäätyään muutaman vuoden sen jälkeenkin keikkatöiden merkeissä.
Hallinnosta Willmanilla on kokemusta sairaalamaailman puolelta jo 1960-luvulta lähtien, eikä hän ole politiikassakaan vasta-alkaja. Hän liittyi Keskustapuolueeseen jo 1970-luvulla – jolloin Vihreitä ei vielä ollut – omien sanojensa mukaan ymmärrettyään jo kaupunkilaispoikana luonnon tärkeyden ihmiselle ja sen, että luonnon varassa me joko elämme tai kuolemme.
Keskustasta hän siirtyi Joutsaan muuton jälkeen Vihreisiin ja lopulta nykyiseen puolueeseensa Kokoomukseen. Sen listoilta hänet valittiin viime kuntavaaleissa Joutsan valtuustoon ensi kertaa ja melkoisella mandaatilla; puolueensa ääniharavana ja Joutsan kolmanneksi eniten ääniä saaneena.
Joutsassa Willman oli tosin toiminut jo edellisellä valtuustokaudella perusturvalautakunnassa saaden aikaan sielläkin kuohuntaa. Lautakunnan erottaminen kesällä 2019 kulminoitui juuri häneen, tosin hänet kuten kaikki muutkin erotetun lautakunnan jäsenet valittiin lautakuntaan uudelleen.
Kuluvan valtuustokauden alussa Willman oli lyhyen aikaa tarkastuslautakunnassa, mutta erosi lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä katsottuaan menettäneensä luottamustoimessaan lautakunnan ja valtuuston enemmistön luottamuksen, ja pyysi eroa myös lautakunnan jäsenyydestä.
Ero kumpusi lautakunnan päätöksestä olla valtuuttamatta häntä pyytämään kunnan maksukorteilla tehdyistä ostotapahtumista puuttuvat perustelut. Willman olisi halunnut tarkemmat perustelut kunnan viranomaisten tekemille hankinnoille, muun muassa ostotapahtumien joukossa olleille kampaamo-, ravitsemis- ja golflaskuille.
Kalle Willmanin poliittinen polku käynnistyi 1970-luvulla. Tuolloin hän liittyi Keskustapuolueeseen – koska Vihreitä ei vielä ollut – omien sanojensa mukaan ymmärrettyään jo kaupunkilaispoikana luonnon tärkeyden ihmiselle ja sen, että luonnon varassa me joko elämme tai kuolemme.
Tarja Kuikka
Jos Kalle Willmanilta kysytään, ja nyt kysytään, Joutsan kunnan päätöksenteossa on monta epäkohtaa. Yleisesti ottaen Willman katsoo asioiden menneen kuntademokratiassa viimeisen parin, kolmenkymmenen vuoden aikana sekaisin.
Päätöksenteon pitäisi hänen mukaansa edetä nykypäivänäkin niin, että virkamiehet valmistelevat ja perustelevat, luottamushenkilöt päättävät ja virkamiehet panevat päätökset toimeen – eikä niin, että virkamiehet tekevät luottamushenkilöpäätöksiä edellyttäviä päätöksiä.
– Virkamies esittelee kaikki kyseeseen tulevat vaihtoehdot, arvioi niiden hyvät ja huonot puolet ja niiden vaikutukset. Ja sitten hän tekee oman ehdotuksensa, että hän valitsee esimerkiksi tämän vaihtoehto C:n ja perustelee sen, minkä takia hän nyt esittää, että tämä valitaan. Ja sitten maallikot päättävät. Ja näin sen pitäisi mennä, sanoo Willman.
Hän katsoo, ettei Joutsassa ole aina näin tapahtunut, vaan usein virkamiehet ovat päättäneet luottamushenkilöpäätöksiä edellyttäneistä asioista. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa viestintäsuunnittelijan työsuhteen perustamisen, josta päätti talous- ja hallintojohtaja.
Willman teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa vaati päätöksen kumoamista toimivallan ylityksenä ja kunnan edun vastaisena epätarkoituksenmukaisena toimena – viimeksi mainitun osalta siksi, koska viestintää tehtiin kunnassa jo useaa kautta. Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi oikaisuvaatimuksen aivan kuten Willman ennakoi.
– Mutta ne joutuivat ottamaan kantaa, että onko se järkevä vai ei, hän sanoo viitaten päätökseen, jolla työsuhde perustettiin.
Willmanilla onkin luottamushenkilöille terveisiä.
– Älkää antako johtavien virkamiehien ottaa valtaanne, piste.
Nykyisen valtuustokauden alussa Kalle Willman toimi lyhyen aikaa tarkastuslautakunnassa, mutta erosi pian lautakunnan puheenjohtajan tehtävistä ja pyysi myös eroa lautakunnan jäsenyydestä. Eropäätös liittyi kunnan maksukorteilla tehtyjen ostojen perustelujen pyytämiseen. Kuva valtuuston helmikuussa 2022 pitämästä kokouksesta, jossa Willmanin eropyynnöt hyväksyttiin.
Janne Airaksinen
Ongelmana Joutsan päätöksenteossa on Kalle Willmanin näkemyksen mukaan myös se, että kunnassa noudatetaan ”Jousan lakia”, eikä Suomen lakia, eli asioissa ei aina menetellä lain ja säännösten mukaan.
Yhtenä räikeimmistä esimerkeistä hän pitää sitä, että kuntaan perustettiin hyvinvointikoordinaattorin tehtävä ja siihen siirrettiin erityispalvelujen esimiehenä toiminut henkilö, jonka olisi hyvinvointialueiden henkilöstöä koskevan lainsäädännön mukaan pitänyt siirtyä hyvinvointialueen palvelukseen.
Willman teki tästäkin kunnanhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, mutta kunnanhallitus hylkäsi senkin katsoessaan muun muassa, että hyvinvointikoordinaattorin tehtävään siirretty henkilö on kunnan palveluksessa ainoa työllisyydenhoidon kokonaisuudesta vastaava ja siten kriittinen osaaja kunnalle työllisyyden hoidossa.
Willman valitti kunnanhallituksen molemmista päätöksistä hallinto-oikeuteen vaatien, että päätökset on kumottava lainvastaisina, ja toimen perustamiselle sekä toimenhaltijan valintapäätökselle on määrättävä pikaisesti toimeenpanokielto.
Hallinto-oikeus on antanut asiassa vasta välipäätöksen, jossa se ei kieltänyt hyvinvointikoordinaattorin toimen perustamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Valitusasian sen ilmoitti ratkaisevansa myöhemmin.
Valittaessaan hallinto-oikeuteen Willman ei koskaan ota kantaa kritisoimansa päätöksen sisältöön, vaan sen laillisuuteen. Näin hän sanoo toimivansa yleensä myös oikaisuvaatimuksissaan, eli päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen hän ottaa kantaa vain harvoin.
– Se on poliittisten luottamushenkilöiden enemmistöllä tekemä kannanotto ja sitä on kunnioitettava, koska demokratia on sitä, että enemmistö päättää. Ei sille mitään voi. Mutta se, että jos enemmistö rikkoo lakia ja asetuksia ja hallintosääntöä, niin se on sitten jo toinen asia.
Esimerkkinä siitä, ettei juuri ota oikaisuvaatimuksissa kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen, Willman nostaa kunnanhallituksen tänä keväänä antaman lausunnon uuden maakuntakaavan viranomaisehdotuksesta. Oikaisuvaatimuksessaan hän ei ottanut kantaa lausunnon sisältöön, vaan siihen, että hallintosäännön mukaan lausunnon kaava-asioihin antaa tekninen johtaja, ei kunnanhallitus.
Hän vaati, että päätös on kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja siten lainvastaisena ja kunnanhallituksen on todettava teknisen johtajan olevan hallintosäännön mukaan toimivaltainen lausunnonantaja asiassa.
Kunnanhallitus ei kuitenkaan pitänyt tehtyä päätöstä oikaisuvaatimuskelpoisena sen koskiessa asian valmistelua ja jätti oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Willman valitti tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Yhtenä ongelmana Joutsan kunnan päätöksenteossa Kalle Willman pitää myös avoimuuden puutetta. Hän peräänkuuluttaa päätöksentekoon avoimuutta ja esittää sen lisäämiseksi useita keinoja.
Ensinnäkin hän katsoo, että toimielinten kokousten esityslistat pitäisi tehdä huolellisesti avoimeksi niin, että niissä esitettäisiin aina kaikki päätösvaihtoehdot, liitteet ja oheismateriaalit, ja kaikki materiaali löytyisi myös pöytäkirjoista.
Salattujen pykälien salauksen Willman puolestaan toivoo perusteltavan aina lakiin perustuen. Hän myös katsoo, että kunnan toimielinten ei-julkiset kokoukset tulisi avata julkiseksi verkkoon kuten monessa kunnassa on jo tehty. Salailumentaliteetista ylipäätään pitäisi Willmanin mielestä luopua.
Kalle Willman.
Tarja Kuikka
Oikaisuvaatimusten ja erinäisten valitusten ohella Kalle Willman on pyrkinyt vaikuttamaan tärkeäksi katsomiinsa asioihin myös toista kautta, tekemällä aloitteita.
Tällä valtuustokaudella kunnanhallitus on käsitellyt puolenkymmentä hänen aloitettaan, joissa on esitetty esimerkiksi juuri avoimuuteen liittyen kunnan ostolaskudatan avaamista sekä sitä, että kunnassa käynnistettäisiin muutosneuvottelut, joiden perusteella muiden johtavien viranhaltijoiden kuin sivistysjohtajan palkkausta alennettaisiin vastaamaan hyvinvointialueuudistuksen myötä vuoden 2023 alussa muuttuvia toimenkuvia. Kummallekaan näistä aloitteista kunnanhallitus ei lämmennyt.
Vaikka kunnanhallitus on useimmiten suhtautunut viileästi Willmanin oikaisuvaatimuksiin ja valituksiin, ei Willman ole yksin kriittisten ajatustensa kanssa, vaan sanoo saavansa näkemyksilleen kyllä kuntalaisilta tukea. Kaikilta kehuja ei kuitenkaan heru, vaan hänen toimiaan on myös kritisoitu ja oikeustoimikelpoisuuttaan epäilty, ja häntä on jopa epäilty skitsofreenikoksi.
Mies itse arvelee pikkutarkkuutensa johtuvan ammatistaan. Hän sanoo laboratorioväen olevan farmaseuttien jälkeen seuraavaksi tarkinta, koska laboratoriossa asiat on tehtävä prikulleen ohjekirjan mukaan – virheen tekeminen koituisi vaaraksi potilaalle.
– Kulttuuri on siis niin pikkutarkkaa touhua, että epäilemättä se on iskenyt leimansa, naurahtaa Willman.
Esimerkiksi eräällä verkon keskustelupalstalla hänen toimiaan on ruodittu hyvin kriittisesti. Willman itse ei keskustelupalstoja lue ja kuullessaan anonyymien kirjoittelijoiden kritiikistä suhtautuu siihen maltillisesti.
– Siinä voisi ajatella sillä lailla kuin Seppo Pänkäläinen sanoo, että kuule Kalle, se on sillä tapaa, että puolet kuntalaisista rakastaa sinua ja puolet vihaa. Ja minä luulen, että se pitää aika lailla paikkansa, nauraa Willman.
Hän ei siis ole puheista moksiskaan, koska ajattelee sen olevan juuri sitä avoimuutta. Myös nimettömien haukkujien hänestä käyttämää sarjavalittaja-nimitystä hän pitää kevyenä ja kuittaa sen toteamalla, että onhan se tietysti tottakin, minkäs totuudelle voi.
– Mutta tietysti toivon, että ihmiset lukisivat ne oikaisuvaatimukset ja valitukset, ja sitten ottaisivat kantaa, oliko tämä aiheellinen vai ei.
Tarja Kuikka
Joutsan valtuuston poliittiset ryhmät sopivat 14.8. luottamushenkilöiden paikkajaosta jäljellä olevaksi kaksivuotiskaudeksi, ja tällöin Kalle Willman valittiin uutena kunnanhallituksen jäseneksi. Lopullisen päätöksen paikkajaosta tekee valtuusto 4. syyskuuta.
Valituksista aiheutuu kunnassa runsaasti työtä
Joutsan kunnassa Kalle Willmanin oikaisuvaatimuksista ja valituksista ei innostuta. Kunnanjohtaja Harri Nissinen arvioi niiden aiheuttaneen kunnassa valtavasti työtä, kuormittaneen niitä käsittelevää henkilöstöä ja sitä kautta vaikuttaneen joidenkin johtavien viranhaltijoiden ennenaikaiseen eläköitymiseen tai muualle hakeutumiseen.
Hän kertoo esimerkin: keväällä 2022 Willmanin valitusten käsittely vei viiden kuukauden aikana noin 180 työtuntia. Tunnit teki pääasiassa talous- ja hallintojohtaja, osin Nissinen itse ja pieneltä osin perusturvajohtaja ja tekninen johtaja.
Suurimpana ongelmana Nissinen pitää työsuunnittelun hankaloitumista, kun henkilöstön työpäiviin tulee muuttujia valitusten, tietopyyntöjen ja muiden käsittelyä vaativien yhteydenottojen seurauksena. Hän sanoo Willmanin lähettäneen tällä valtuustokaudella kuntaan yli 400 sähköpostia.
– Jos sen suhteuttaa sillä tavalla, että jokainen kuntalainen päättäisi tehdä ihan samaa, niin laskin pyöreästi, että meille tulisi 1.700.000 sähköpostia.
Oli kunta mikä tahansa, toistuvat valitukset tuovat Nissisen mukaan mainehaittaakin, ja se saattaa näkyä myös rekrytoinneissa.
– Kyllä niissä kunnissa, joissa paljon valitetaan, maine kiirii. Ne kuitenkin näkyvät, ne ovat ihan julkista tietoa. Ja tulee semmoinen olo, että siellä kunnassa ei kaikki voi olla hyvin, jos siellä tulee niin paljon valituksia. Monet ulkopaikkakuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat omien kuntalaistemme lisäksi ovat kiinnittäneet valituksiin ja kirjoitteluihin huomiota, ja pitävät niitä Joutsalle vahingollisina.
Joutsan kunnassa Kalle Willmanin toistuvista oikaisuvaatimuksista ja valituksista ei innostuta. Kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan ne teettävät niitä kunnassa käsittelevälle henkilöstölle valtavasti työtä.
Tarja Kuikka
Kunnanhallitus on käsitellyt tällä valtuustokaudella Kalle Willmanin toimien seurauksena 14 oikaisuvaatimusta ja 2 hallintokantelua ja antanut kunnallisvalitusten johdosta 9 lausuntoa hallinto-oikeudelle sekä selvityksen ja vastineen oikeuskanslerinvirastolle.
Muutamaan asiaan odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisua, mutta muilta osin kunnanjohtaja Nissinen arvioi, etteivät Willmanin toimet ole johtaneet oikeastaan mihinkään. Esimerkiksi oikaisuvaatimukset on pääsääntöisesti hylätty ja osaa ei ole edes käsitelty valitusoikeuden puuttuessa. Nissinen arvioikin, ettei valituksilla ole saatu muutosta.
– Onko niillä sitten ylipäätään haettu muutosta, niin se on sitten Willmanin ehkä itsensä arvioitava, että mikä hänen tavoitteensa on ollut.
Ainoana, johon liittyen asioita on tehty toisin, Nissinen nimeää Willmanin hallintosääntöä koskeneen aloitteen, mutta sanoo senkin käyneen tarpeettomaksi, sillä hallintosääntöä oli ehditty muuttaa. Mistä ensimmäisen kauden valtuutettu Willmanin ajatukset kumpuavat, sitä kunnanjohtaja ei tiedä.
– Että mistä se tulee se ajatus, että nyt nämä asiat korjataan? Kun on tähänkin asti seisottu aika hyvin kuitenkin tässä.
Mitä tulee Joutsan hallintoon, vuodesta 2005 Joutsaa johtanut ja sitä ennen Jyväskylän kaupungilla työskennellyt Nissinen katsoo, ettei Joutsan hallinto ole monessa suhteessa sen huonompaa kuin muuallakaan.
Yleishallinnossa, joka Willmanin valituksia pääosin käsittelee, on Nissisen mukaan laajaa hallinnollista osaamista. Erityisesti hän kehuu henkilöstöstä talous- ja hallintojohtajaa ja henkilöstöasiantuntijaa sekä jo eläkkeelle jäänyttä hallintosihteeriä.
– Pidän ihan kyvykkäänä meidän joukkoa. On kokemusta ja tuoretta osaamista ja sellaista nimenomaan hallintoon liittyvää osaamista, mitä tarvitaan.
Kunnassa seurattiin kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan viime vuoden keväällä viiden kuukauden ajan, minkä verran työaikaa Kalle Willmanin valitusten käsittely vei.
Tarja Kuikka
Kalle Willmanin oikaisuvaatimuksista ja valituksista ei ole seurannut Harri Nissisen mielestä kunnalle mitään hyvää – ne ovat vain kuormittaneet, ja sähköpostitulvaan ja muuhun käytetty työaika on ollut pois muusta.
– Valitusoikeus pitää olla, ja totta kai pitää kansalaisilla olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Mutta kyllähän tässä monessa mennään ääriesimerkkeihin.
Kunnanjohtaja myös huomauttaa yleisellä tasolla, että valituksilla voi saada paljon huonoakin aikaan, kun tärkeät päätökset siirtyvät ja se tulee kalliiksi.
Toistuvat oikaisuvaatimukset ja valitukset turhauttavat Nissistä, ja hän sanoo kunnan henkilöstön ja ainakin osan luottamushenkilöistä ajattelevan samoin. Jos valituksilla olisi vaikuttavuutta ja niillä korjattaisiin jotain toimintaa, se veisi eteenpäin, hän arvioi.
– Mutta kyllä nämä ovat varmaan semmoista, että kauttaaltaan kun meidän henkilöstö aina katsoo, että kirjaamoon päsähti taas tämmöinen setti käsiteltäviä asioita, niin kyllä se on varmaan, että no niin, aloitetaas taas alusta tämän asian käsittely.
Tarja Kuikka
Kalle Willmanille ja Harri Nissiselle annettiin mahdollisuus yhtäaikaisesti kommentoida toistensa omissa haastatteluissaan esittämiä näkemyksiä ja väittämiä. Ohessa molempien kommentit.
Vastine Harri Nissiselle
Joutsan Seudulle antamassaan haastattelussa Harri Nissinen on huolissaan aiheuttamastani lisätyöstä kunnan työntekijöille. Hän on huolellisesti pitänyt kirjaa Kirjaamoon tekemistäni yhteydenotoista. Lain vaatima Kirjaamo otettiin käyttöön kunnassa vasta vaatimuksestani. Äitimuorini totesi aikanaan, että ”laiska töitäns luettelee”. Nythän kunnantalolla on vapaata aikaa, kun hyvinvointialueuudistus vei yli puolet budjetista ja puolet henkilökunnasta!
Heräsin aikanaan ihmettelemään kunnan hallinnon toimintaa, kun paljastui, että kunnanjohtaja ei ollut tutkinut tai ymmärtänyt peruspalvelujohtaja Hakulisen viranhakemuspapereita. Tämä paljastui sitten valehoitajaksi. Syyttäjän todettua Hakulisen tehneen asiassa petoksen, Nissinen palkitsi hänet kuntalaisten rahoilla 8,5 kuukauden palkallisella vapaalla.
Seuratessani Nissisen esittelyjä kunnanhallituksessa, totesin ne hyvin yksisilmäisesti ja tarkoitushakuisesti tehdyiksi. Päättäjille ei esitellä vaihtoehtoja. Onneksi valtuuston puheenjohtaja tänä vuonna vaati kokouksessa parempaa valmistelua.
Nissinen on toistuvasti pakottanut alaisiaan tekemään päätöksiä vastoin näiden omaa kantaa asioissa, joissa näillä on hallintosäännön mukaan päätösvalta. Tämä on vastoin lakia. Eipä ole ihme, jos monien fiksujen alaisten pestit kunnassa ovat jääneet lyhyiksi.
Ongelmallisinta Nissisen antamassa haastattelussa on se, ettei hän ole ilmeisesti ottanut mitään opikseen antamastani palautteesta. Selityksenä näen olevan sen, että kepu- ja demariryhmät varmistavat hänen asemansa kaikissa olosuhteissa vastapalveluja vastaan. Kyseessä on rakenteellinen korruptio, mistä olen aiemmin kirjoittanut tässä lehdessä.
Kalle Willman
Vastine Kalle Willmanille
Kunnallisessa päätöksenteossa toimitaan demokraattisesti ja kunnan viranhaltijat valmistelevat asioita parhaan osaamisensa mukaisesti sekä kunnioittavat tehtyjä päätöksiä.
Nyt on julkistettu luottamushenkilöpaikkaneuvottelujen tulokset. Toivotan vilpittömästi Kalle Willmanille voimavaroja ja menestystä kunnanhallitustyöskentelyssä. Hallituspöydän ympärillä tehdään kunnan kannalta monet merkittävimmistä päätöksistä. Viranhaltijat tekevät omaa työtään kunnan ja kuntalaisten hyväksi ja toimivat yhteistyössä kaikkien kulloinkin valittujen luottamushenkilöiden kanssa.
Lopuksi totean, että Willmanin ja kunnan näkemyksistä tehdyt jutut ovat tyylillisesti eripariset.
Harri Nissinen
Näköislehti
Mainoksia
Menot
Tapahtumat (8 kpl)
Joutsan alueen tapahtumia ja menovinkkejä