Ke­vään var­ma merk­ki on vaa­li­kii­ma. Puo­lu­eet pör­his­ty­vät ko­si­maan pai­kal­li­sia julk­kik­sia. De­mok­ra­ti­aan, it­seen­sä ja omaan asi­aan­sa us­ko­vat kan­sa­lai­set ak­ti­voi­tu­vat eh­dok­kaik­si ja ja­ka­vat sop­paa ja il­ma­pal­lo­ja. Toi­mi­tuk­sis­sa ide­oi­daan jut­tu­ja asi­as­ta ja sen vie­res­tä, ja so­mes­sa ka­ra­taan lau­kal­le.

Veli La­via syn­tyi An­ges­se­län ky­läs­sä 01.03.1936 maan­vil­je­li­jä Ro­bert ja Hil­da La­vi­an kah­dek­san lap­si­sen per­heen toi­sek­si nuo­rim­pa­na. Veli kävi kou­lun­sa An­ges­se­län kan­sa­kou­lus­sa. Nuo­ruus­vuo­si­naan Veli kun­nos­tau­tui mm. kil­pa­hiih­tä­jä­nä.

On kun­ta­vaa­lien ai­ka. Nos­tan hat­tu­a­ni jo­kai­sel­le, joka ryh­tyy eh­dok­kaak­si ja pää­see päät­tä­jäk­si, uh­ra­ten va­paa-ai­kaan­sa – mah­dol­li­ses­ti myös ys­tä­vä­pii­ri­ään ja mai­net­taan.

Hi­taas­ti, mut­ta var­mas­ti la­ki­sää­tei­siä vel­voit­tei­ta kiin­ni ot­ta­en olem­me lait­ta­neet jä­te­huol­to­mää­räyk­sien luon­nok­sen näh­tä­vil­le pa­lau­tet­ta var­ten.

Mi­nus­ta tuli isoi­sä kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten. Kun olen hoi­ta­mas­sa lap­sen­lap­si­a­ni, pe­laam­me usein lau­ta- ja kort­ti­pe­le­jä.

Uu­si ra­ken­ta­mis­la­ki tuli voi­maan vuo­den 2025 alus­sa. Vai­ku­tuk­set ovat he­rät­tä­neet Jout­san­kin alu­eel­la pal­jol­ti ky­sy­myk­siä. Laa­jas­ta ja mie­len­kiin­toi­ses­ta ai­hees­ta yri­tin kiin­nos­ta­vim­mat sei­kat nos­taa esil­le.

Kat­rii­na Töy­ry­lä me­neh­tyi äkil­li­seen sai­raus­koh­tauk­seen jou­lu­päi­vä­nä Kuo­pi­on yli­o­pis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa. Kat­rii­na syn­tyi 13.10.1964 Jy­väs­ky­läs­sä Kai­ja ja Veli Töy­ry­län opet­ta­ja­per­hee­seen ja pää­tyi La­pin­lah­den kaut­ta 1967 Jout­saan, jon­ne per­he aset­tui ja jos­sa hän viet­ti lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa si­sa­rus­sar­jan kes­kim­mäi­se­nä.

Epä­va­kai­na ai­koi­na loh­dut­taa, et­tä jo­tain voi en­nus­taa pi­tä­väs­ti: par­ran pä­ri­nää on lu­vas­sa, rat­kais­tiin­pa Jout­san kes­ku­sau­ki­on tu­le­vai­suus kuin­ka ta­han­sa.

Ju­nat ja rau­ta­tiet ovat uu­si maa­il­ma, jo­hon rei­lun vii­den vuo­den ai­ka­na olen saa­nut tu­tus­tua. Työ­paik­ka­kun­taa­ni hal­koo pait­si pää­ra­ta, mut­ta myös his­to­ri­al­li­nen ”Mie­ron­tie”, eli Pori-Par­ka­no-Haa­pa­mä­ki-rata. Muu­al­ta muut­ta­neil­le on haus­ka ot­si­kon mu­kai­nen ni­mi­tys­kin.

Täs­sä vai­hees­sa vuot­ta on jäl­leen sel­vää, et­tä in­ho­an tal­vea. Tal­vi on mie­les­tä­ni epä­mu­ka­va vuo­de­nai­ka, jol­loin on lii­an kyl­mä, lii­an läm­min tai (in­nok­kaas­ti läm­mi­te­tyn tu­li­si­jan ku­pees­sa) pe­rä­ti kuu­ma.

Pai­kal­lis­leh­ti on var­sin an­si­ok­kaas­ti kai­va­nut ns. case Tar­pa­pe­ris­sa (Tar­pa­per Re­cyc­ling Fin­land Oy) taus­to­ja sii­tä, mi­ten en­ti­nen Lei­von­mä­en sa­han alue on muut­tu­nut käy­tän­nös­sä kaa­to­pai­kak­si ja kuin­ka sen sii­vo­a­mi­nen pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa saat­taa kaa­tua ve­ron­mak­sa­jien kon­tol­le.

Ajat­te­lin kir­joit­taa teil­le tääl­tä Hel­sin­gis­tä, kun teil­lä on kuu­lem­ma on­gel­mia ja me olem­me jo kaik­ki mah­dol­li­set pul­mat rat­kais­seet. Kuu­lin, et­tä lii­tyit­te Jy­väs­ky­län seu­ra­kun­taan. On­ko­han pää­tös kun­nol­la kil­pai­lu­tet­tu? Oli­si­ko esi­mer­kik­si Jy­väs­ky­län is­la­mi­lai­nen seu­ra­kun­ta tar­jon­nut pa­rem­mat liit­ty­mi­seh­dot?

Vä­hän ai­kaa sit­ten luin leh­des­tä ju­tun, jos­sa ker­rot­tiin leik­kauk­seen me­ne­väs­tä koi­ras­ta. Hin­ta­lap­pu oli mel­koi­nen, rei­lut kol­me tu­hat­ta eu­roa.

Näin ai­kui­si­än kyn­nyk­sel­lä moni asia nos­tat­taa kiuk­ku­miel­tä. Esi­mer­kik­si se, et­tä Es­pan­jan te­le­vi­si­on sää­en­nus­te­kar­tal­la ei näy Hel­sin­kiä, mut­ta Köö­pen­ha­mi­na, Os­lo ja Tuk­hol­ma nä­ky­vät.

”Enem­män kuin me kak­si osat­tiin ku­vi­tel­la, kak­sin ver­roin unel­maa. Enem­män kuin me kos­kaan osat­tiin odot­taa...”