Mä­tä­kuun ju­tuil­la ja ka­la­ju­tuil­la ko­e­taan ole­van pal­jon yh­teis­tä. Mo­lem­piin on syy­tä suh­tau­tua va­rauk­sel­la. Täs­sä ju­tus­sa to­sin mo­lem­pia py­ri­tään vält­tä­mään, ja ko­ke­muk­set poh­jau­tu­vat van­kas­ti fak­toi­hin.

Jout­sas­sa tut­tua ovat Suon­teen mui­kut ja lah­nat sekä kaik­ki­al­la ve­sis­töis­sä ta­vat­ta­vat hau­ki ja ah­ven. Suon­teen muik­ku on ha­lut­tua herk­kua ja sitä on on­nek­si saa­ta­vil­la mel­ko hy­vin sekä nuo­tal­la, et­tä ver­kol­la ka­las­tet­tu­na, mut­ta olet­te­ko kuul­leet mui­kun pil­kin­näs­tä?

Pe­rin­tei­ses­ti ka­las­tus on ol­lut ko­ti­tar­ve­ka­las­tus­ta, mut­ta yhä vä­hem­mäk­si ovat ny­ky­päi­vi­nä käy­neet verk­ko­jen ja mui­den sei­so­vien pyy­dys­ten ko­ki­jat. Nuo­ril­la ka­las­ta­jil­la sen si­jaan ovat yleis­ty­neet uu­det ja mo­ni­puo­li­set ka­las­tus­muo­dot. Eri­tyi­ses­ti va­pa­ka­las­tus ja eri­lais­ten apu­lait­tei­den käyt­tö ovat li­sään­ty­neet.

Vaik­ka kai­ku­luo­tai­mes­ta voi seu­ra­ta suo­raa lä­he­tys­tä ve­de­na­lai­ses­ta elä­mäs­tä, jää sil­ti ka­lan va­lin­nan va­raan se, nap­paa­ko se ka­las­ta­jan hou­ku­tuk­seen vai ei. Sik­si ka­las­tuk­sen jän­ni­tys­tä tuo­vat ele­men­tit ovat edel­leen läs­nä.

Hei­no­las­sa asu­va Mii­ka Ko­va­nen on ka­las­ta­nut pie­nes­tä pi­tä­en. Tal­vel­la 2023 Ko­va­nen vie­rai­li Jout­san yh­te­näis­kou­lun erä­ker­hos­sa ker­to­mas­sa ka­la­la­jien tun­nis­ta­mi­ses­ta sekä la­ji­ka­las­tuk­ses­ta. Vie­rai­lun ai­ka­na ja sen jäl­keen hä­nel­tä saa­tiin tie­to­ja omas­ta ka­las­tus­har­ras­tuk­ses­ta.

En­sim­mäi­set ka­las­tus­ko­ke­muk­set hän muis­taa var­hai­ses­ta ala­kou­lui­äs­tä. Oman vir­ve­lin hän sai seit­se­män­vuo­ti­aa­na. Pilk­ki­mi­nen tuli ku­vi­oon ylä­kou­lui­äs­sä. En­sim­mäi­si­nä saa­lis­ka­loi­na mie­leen jäi­vät hau­et ja ah­ve­net lä­hi­ve­sil­tä. Ka­lat ja nii­den elin­ta­vat sekä mah­dol­li­suus saa­da mo­ni­puo­li­ses­ti eri la­je­ja saa­liik­si joh­ti­vat Ko­va­sen kiin­nos­tu­maan ka­lois­ta sekä kir­jal­li­suu­des­sa, et­tä myös käy­tän­nös­sä.

Isosimppu Märketin majakkasaarelta. Kuva: Miika Kovasen kotiarkisto.

Miika Kovasen kotialbumi

Äi­din muu­tet­tua Jout­saan tu­tuk­si tu­li­vat pai­kal­li­set ve­det. Lais­kan­se­län ruo­vi­kois­ta nap­pa­si hau­ki jos toi­nen­kin ja ka­la­ruo­kaa mais­tel­tiin sään­nöl­li­ses­ti. Käy­tös­sä oli yleen­sä on­ki­va­pa, vir­ve­li tai pilk­ki. Opis­ke­lu­ai­koi­na in­nos­ta­vaa oli pää­sy työ­har­joit­te­luun Kot­kaan Ma­re­ta­riu­miin, jos­sa on esil­lä laa­jas­ti Suo­men ka­la­la­je­ja. Mö­kil­lä Kot­kan me­ri­a­lu­eel­la oli myös tar­jol­la run­saam­min la­je­ja nar­rat­ta­vak­si.

Lajikalastuksen pariin

Ny­ky­ai­kai­seen ta­paan tie­to­ver­kos­ta löy­tyi mui­ta sa­man­hen­ki­siä saa­lis­ta­jia ja niin­pä tie vei la­ji­ka­las­tuk­sen ta­pah­tu­miin, ku­ten Hel­sin­gin ja Kot­kan ka­la­ma­ra­to­neil­le ja niis­sä jouk­ku­e­ki­soi­hin. Näis­sä ki­sois­sa ei ole tar­koi­tus ke­rä­tä mah­dol­li­sim­man suur­ta saa­lis­ta mää­räl­li­ses­ti, vaan saa­da on­keen tart­tu­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta eri ka­la­la­jia.

La­ji­ka­las­tus­ta ta­voit­teel­li­ses­ti Ko­va­nen ko­kei­li en­sim­mäi­siä ker­to­ja 2018, ja vuon­na 2020 hom­ma kar­ka­si hä­nen ker­to­man­sa mu­kaan ”la­pa­ses­ta”.

En­nen vuot­ta 2020 oli saa­tu yh­den ka­las­ta­jan toi­mes­ta saa­liik­si vuo­den ai­ka­na us­ko­mat­to­man tun­tui­nen 52 eri ka­la­la­jia. Ko­ro­na­vuon­na 2020 kol­me ka­las­ta­jaa pa­nos­ti to­sis­saan tä­män en­nä­tyk­sen rik­ko­mi­seen. Juu­so Triip­po­nen ja Juha Sa­lo­nen saa­lis­ti­vat 57 la­jia ja Ko­va­nen pää­tyi 56 la­jiin.

Tämä kova kil­pai­lu ai­heut­ti sen, et­tä näi­tä en­nä­tyk­siä ei ol­la sen jäl­keen ri­kot­tu. Ky­sei­se­nä vuon­na Ko­va­sen au­ton mat­ka­mit­ta­riin ker­tyi ka­lo­jen pe­räs­sä 27.000 ki­lo­met­riä. Lä­hes­tul­koon joka vii­kon­lop­pu ja ke­sä­lo­mal­la use­am­min­kin ol­tiin ka­lo­jen pe­räs­sä.

Yksi kaikkien aikojen ensimmäisistä vavalla saaduista särmäneuloista.

Miika Kovasen kotialbumi

La­ji­ka­las­tuk­sen yleis­tyt­tyä sen tu­lok­set ovat ko­ke­neet hä­kel­lyt­tä­vän muu­tok­sen vii­me vuo­si­na. La­jin har­ras­ta­jat ovat teh­neet ha­vait­ta­vak­si sen, kuin­ka mo­nia ka­la­la­je­ja Suo­men ve­sis­töis­sä elää ja eri­tyi­ses­ti mil­lai­sis­sa eli­nym­pä­ris­töis­sä.

Uut­ta tie­toa on tul­lut myös sii­tä, kuin­ka moni niis­tä on va­pa­vä­li­neil­lä ta­voi­tet­ta­vis­sa. Yk­si täl­lai­nen oli sär­mä­neu­la, joka ereh­tyi Ko­va­sen on­keen en­sim­mäis­ten ka­las­ta­jien jou­kos­sa 2020 Ke­mi­ön­saa­rel­ta.

Vuo­den ai­ka­na tu­tuk­si tu­li­vat nuk­ku­mi­nen au­tos­sa tai ka­la­ve­sien ää­rel­lä so­pi­via olo­suh­tei­ta odo­tel­len. Ka­las­tuk­seen va­rat­tu tal­vi­nen vii­kon­lop­pu saat­toi al­kaa vaik­ka­pa mui­kun pilk­ki­mi­sel­lä Kok­ko­lan lä­hei­syy­des­tä me­rel­lä ja pää­tyä an­ke­ri­aan on­gin­taan öi­sel­lä jär­vel­lä La­pin­lah­del­la.

Paljon kalastavalla tuurin osuudella vähemmän merkitystä

Ka­las­tus­ta pal­jon har­ras­ta­val­la tuu­rin osuu­del­la on yhä vä­hem­män mer­ki­tys­tä, to­te­aa Ko­va­nen. Ka­lo­jen eli­no­lo­jen ja -ta­po­jen tun­te­mus sekä oi­ke­at vä­li­neet ja nii­den osaa­va käyt­tö mer­kit­se­vät pal­jon.

La­ji­ka­las­tus on tuo­nut myös esil­le tie­toa Suo­men alu­e­ve­sil­le le­vin­neis­tä uu­sis­ta la­jeis­ta. Osa näis­tä on hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja. Näi­tä ovat muun mu­as­sa mus­ta­täp­lä­tok­ko sekä au­rin­ko­ah­ven. Al­ku­pe­räi­seen la­jis­toon kuu­lu­mat­to­mat la­jit hor­jut­ta­vat al­ku­pe­räis­ten la­jien elä­mää muun mu­as­sa val­taa­mal­la re­vii­re­jä tai häi­rit­se­mäl­lä al­ku­pe­räis­la­jien li­sään­ty­mis­tä.

Ka­las­tus­har­ras­tus ja­kaa mie­li­pi­tei­tä sil­loin, kun saa­lis­ta va­li­koi­daan ei­kä käy­te­tä ra­vin­nok­si. La­ji­ka­las­ta­jat ovat ol­leet var­sin vas­tuul­lis­ta vä­keä. Myös tut­ki­jat ovat ol­leet kii­tol­li­sia la­jin pa­ris­ta saa­ta­vas­ta li­sä­tie­dos­ta.

Ka­la­la­jien ke­rää­mis­tä ja tun­nis­ta­mis­ta ni­me­tään usein fon­gauk­sek­si ver­tai­lu­koh­ta­naan lin­tu­la­jien bon­gaus. Myös ka­las­tu­sa­lan leh­det ovat al­ka­neet ot­taa jul­kai­sui­hin ar­tik­ke­lei­ta la­ji­ka­las­tuk­ses­ta ja uu­sis­ta saa­lis­la­jeis­ta.

Rautu eli nieriä Käsivarren kalavesiltä.

Miika Kovasen kotialbumi

Pien­ten ka­lo­jen ka­las­tuk­ses­sa vaa­di­taan pal­jon jal­ka­työ­tä, va­ro­vais­ta lä­hes­ty­mis­tä, usein hä­mä­räs­sä on­git­ta­es­sa ot­sa­lamp­pua sekä ää­rim­mäi­sen pie­niä ja herk­kiä vä­li­nei­tä. Yleen­sä ka­las­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vät vä­li­neet ovat ko­to­na tai kau­pas­sa val­miik­si koot­tu­ja. Kouk­ku ei kun­nol­la ero­tu iäk­kääm­män ka­las­ta­jan sil­mään, ja kär­pä­sen­tou­kas­ta tai muus­ta syö­tis­tä na­pat­tu no­ka­re ei tah­do osua kouk­kuun syö­tik­si lu­ku­la­seil­la­kaan.

Toki Ko­va­nen suun­taa ve­sil­le myös ruo­ka­ka­lat mie­les­sään. Sekä mie­len­kiin­tois­ten ka­lo­jen et­tä mai­se­mien vuok­si ke­säl­lä ret­ket suun­tau­tu­vat myös La­pin erä­mai­hin rau­tua, tai­men­ta ja har­jus­ta ta­voit­te­le­maan.

Omat suo­sik­ki­ka­lat ruo­ka­ka­loi­na ovat ylei­set la­jit ah­ven ja hau­ki. Poh­joi­ses­sa eri­tyi­ses­ti har­jus ja rau­tu. Val­mis­tus­ta­voik­si käy­vät vaik­ka­pa fi­lee­nä pais­ta­mi­nen sekä graa­vi­suo­laus. Suo­laa­mi­seen so­pi­vat myös suu­rem­mat sär­ki­ka­lat.

Ka­lois­ta suu­rin osa on täy­sin ra­vin­nok­si kel­paa­via. Ai­no­as­taan pie­ni koko tai han­ka­la kä­si­tel­tä­vyys voi­vat ol­la es­tee­nä. Us­kol­li­nen ka­la­ka­ve­ri, ber­nin­pai­men­koi­ra Sulo pop­sii myös mie­lel­lään kai­ken­lai­sia ka­la­ruo­kia. Usein se huo­leh­tii tal­ven pilk­ki­ret­kil­lä ah­ki­on ve­tä­mi­ses­tä ja saa­liik­si saa­tu­jen ma­tei­den puh­taak­si nuo­le­mi­ses­ta.

Mika Sirk­ka

Mii­ka Ko­va­nen

Ikä: 27

Am­mat­ti: Ta­lous­hal­lin­non toi­mi­hen­ki­lö

Har­ras­tuk­set: ka­las­tus, fris­bee­golf

Mie­liin­pai­nu­vat saa­liit: 2,575 kg / 57cm suu­ta­ri, sär­mä­neu­la, suu­rin Suo­mes­ta saa­tu vas­ki­ka­la, nok­ka­ka­la.