Heikentyneen pohjaveden tilan vuoksi Keski-Suomen ely-keskus asetti Pekkasen alueelle suolankäyttörajoituksen viime lokakuussa.
Jonna Keihäsniemi
Joutsan kunta on yhteistyössä Joutsan Vesihuolto Oy:n kanssa valmistellut vetoomuksen teiden suolauksen lopettamisesta Joutsan pohjavesialueilla. Teknisen lautakunnan hyväksymässä ja edelleen ely-keskukselle osoittamassa vetoomuksessa ehdotetaan tiesuolan korvaamista kaliumformiaatilla.
Havainnot tiesuolan käyttämisen haittavaikutuksista nousivat esille Pekkasen alueella tehdyn pitkäaikaisseurannan perusteella, joka osoitti kyseisellä alueella kloridipitoisuuden nousseen reippaasti yli normaalin. Pekkasen pohjavesialueella sijaitsee Joutsan päävedenottamo.
Keski-Suomen ely-keskuksen käyttämän Pekkasten alueen mittauspisteen keskiarvo vuosilta 2009–2022 on noin 36mg/l, kun kloridin ympäristönlaatunormiksi on Valtioneuvoston toimesta määritetty 25 mg/l.
Joutsan Vesihuollon omissa raakavesitarkkailuissa on havaittu jatkuvaa kloridipitoisuuden nousua vuodesta 2016 lähtien. Viimeisimmät tehdyt mittaukset ovat vuodelta 2022; toukokuussa mittaus osoitti 43 mg/l ja lokakuussa 46 mg/l.
Heikentyneen pohjaveden tilaan on jo reagoitu Keski-Suomen ely-keskuksen toimesta viime lokakuussa, jolloin Pekkasen kohdalla Nelostiellä astui voimaan suolankäyttörajoitus, joka koskee 1,7 kilometrin pätkää. Samoihin aikoihin alkoi myös tienhoidon uusin sopimuskausi, joka kestää vuoteen 2027 asti.
Keski-Suomen ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Jere Toppinen kertoo, että rajoitusalueelle on tällä talvikaudella levitetty natriumkloridia 200 kiloa, eli noin kahdeskymmenesosa sallitusta kokonaismäärästä. Kokonaisuudessaan 1,7 kilometrin mittaiselle matkalle saa tällä kaudella levittää suolaa neljä tonnia.
Entä voisiko suolan korvata kokonaan vaihtoehtoisella liukkaudentorjunta-aineella, eli esimerkiksi kaliumformiaatilla?
– Joillain keleillä voi korvata ja joillain ei. Kaliumformiaatti toimii urakoitsijoiden kokemusten perusteella parhaiten niin sanotun mustan jään sulatukseen, eli vaikkakin kaliumformiaatti on selvästi natriumkloridia kalliimpaa niin kysymys ei ole pelkästään rahasta. Keski-Suomessa kaliumformiaattiliuosta on kuluvalla talvikaudella käytetty yhteensä vajaat 8 tonnia Äänekosken, Karstulan ja Keuruun urakoissa, taustoittaa Toppinen.
Täysin ongelmatonta ei myöskään ole mahdollinen kahden aineen käyttäminen samanaikaisesti rinnakkain.
– Aineita voi käyttää samalla ajoneuvokalustolla, mutta molemmat aineet tarvitsevat erilliset säiliöt, eli hoitourakoitsijan olisi tehtävä tässä tapauksessa kalustoinvestointeja, täsmentää Toppinen.
Keski-Suomen ely-keskus on teettänyt vuonna 2020 tarveselvityksen pohjavesien suojaustarpeista Keski-Suomen maantieverkossa. Tarveselvityksen mukaan olemassa oleva pohjavesisuojaus vaikuttaa siihen, voidaanko alueella ylipäätään käyttää formiaattia. Yksi yleinen suojauskeino pohjavedelle on niin sanottu onnettomuussuojaus eli bentoniittimatto, joka on asennettu myös Pekkaseen vuonna 1996.
Selvityksen mukaan kaliumformiaattia ei tule käyttää pohjavesialueilla, joilla on bentoniitista rakennettu pohjavesisuojaus. Teoriassa formiaatti heikentää bentoniitin paisumisominaisuuksia, minkä vuoksi maton vedenläpäisykyky kasvaa, jolloin suojaus ei toimi halutusti. Mikäli formiaattia halutaan käyttää, pitäisi pohjavesisuojauksen olla rakennettu bentoniittimaton sekä muovin yhdistelmästä, eli käytännössä tarvittaisiin isompi tieremontti.
Jonna Keihäsniemi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.