Joutsan palomiesten arkistoissa on monta kuvaa Draken-hävittäjästä varalaskupaikan eteläisellä levikkeellä. Palomiehiä koulutettiin siihen, kuinka toimia tarvittaessa lentotukikohdan pelastusyksiköissä. Silloin on olennaista tietää, mistä kuomu aukeaa ja mihin vipuun tai nappulaan ei saa koskea ohjaamossa.
Joutsan palomiesten arkisto
Moni lukijamme on arvuutellut lähestyvän Ilmavoimien Baana -22 -maantietukikohtaharjoituksen myötä, että milloin viimeksi Joutsan varalaskupaikalla on pidetty vastaava ilmasotaharjoitus. Vastaus tähän on, että vuoden 1978 toukokuussa.
Joutsan Seutu tavoitti ensikäden muistitietoa aiheesta, sillä Laitjärven kesämökkiläinen, everstiluutnantti evp. Raimo Rastas osallistui kyseiseen harjoitukseen hävittäjälentäjänä. Tuolloin Rastas oli sotilasarvoltaan kapteeni.
Hävittäjäohjaajauransa aikana Rastas lensi Folland Gnateilla ja Saab Drakeneilla. Hän jäi reserviin vuonna 1988 Ilmavoimien palveluksesta Lapin Lennoston esikuntapäällikön tehtävistä.
Ilmavoimien tapa harjoitella oli jo tuolloin samanlainen, vaikka vuoden 1978 harjoituksesta on aikaa 44 vuotta.
– Tällaisen lentopojan kannalta nämä maantietukikohdissa tapahtuvat harjoitukset olivat mielenkiintoisia. Vaikka ne varalaskupaikkoihin perustettavat tukikohdat ovat käytännössä yhtä hyviä kuin lentokentät, niin varalaskupaikoilla on reunaesteitä, käytännössä metsää vähän lähempänä kiitotietä. Silloin se voi vaikuttaa vähän kapeammalta kiitotieltä ohjaajasta.
– Mutta ei se ole ongelma. Sotilas- ja isoilla siviilikentillä laskeudutaan myös valkoiselle keskiviivalle, ja se tehdään maantietukikohdissa samalla lailla. Normaalien siviilikenttien kiitoradan leveys on 60 metriä, eikä se merkittävästi poikkea maantienkohtien leveydestä, kertoo Rastas.
Rastas korostaa myös isänmaan koko maantieteen tuntemisen tärkeyttä sotilaslentäjälle, sillä Ilmavoimien ohjaajan pitää tuntea kotimaansa. Jo kadettina, harjoituskonevaiheessa, lennetään muuallekin kuin kotitukikohdan ympäristöön. Taistelulentäjälle on etu, kun hän tietää maaston korkeuserot ja pinnanmuodot eri alueilla. Ja jos nykyajan hieno navigointitekniikka koneessa pettää jostain syystä, niin reisitaskussa lentäjillä edelleenkin olevaan karttaan eivät häiriöt vaikuta.
Silloinkin harjoitukseen osallistui lentäjiä ja koneita kaikista Ilmavoimien lennostoista, kuten tulevaan Baana -22-harjoitukseenkin.
– Joutsassa operoi käytännössä kaikki silloinen Ilmavoimien lentokalusto. Näitä olivat muun muassa MIG-21F, Saab Draken, Iljusin IL-28 ja kuljetuskone DC-3.
Maantietukikohdan erityispiirre on, että niihin siirretään tarvittava lennonvarmistuskalusto. Se mikä päätukikohdissa on pysyvää, onkin liikuteltavaa maantietukikohdissa, ja soveltuu siten erinomaisesti hajautettuun taistelutapaan.
Folland Gnat poistui palveluskäytöstä lokakuussa 1972. Silläkin ehdittiin harjoitella varalaskupaikoilla, mutta ei Joutsassa. Ensimmäisen kerran Rastas lensi varalaskupaikalta 1969 Niinisalossa silloisella harjoituskoneella Fouga Magisterilla. Maamaaliammunnat pidettiin läheisellä Pohjankankaan harjoitusalueella.
Everstiluutnantti evp. Raimo Rastas nostalgisissa tunnelmissa Joutsan varalaskupaikalla.
Janne Airaksinen
Joutsan Seutu on uutisoinut kaikista 70-luvun harjoituksista. Viimeinen sotaharjoitus on kuitattu numerossamme 19/1978 yhdellä valokuvalla: ”Suihkukoneiden – kuin myös kuvamme esittämän kuljetuskoneen – jylinä kaikkoaa Joutsan taivaalta tänään, jolloin ilmavoimien sotaharjoitus varalaskupaikalla päättyy. Harjoituksen vuoksi on liikenne kantatiellä ollut keskeytyksissä 10–20 minuuttia kerrallaan. Maantieliikenne on suhtautunut ymmärtäväisesti liikennekatkoksiin.”
Everstiluutnantti evp. Rastas kertoo tähän liittyvän hauskan, joskin kovin riskialttiin, sattumuksen. Tuossa harjoituksessa poliisit siis sulkivat valtatien molemmista päistä, kun lentokone nousi tai laski.
Mutta kukaan ei ollut hoksannut, että myös Jousitieltä tuleva, eteläisen levikkeen kohdalla ollut liittymä olisi myös pitänyt sulkea, varsinaisen päätien lisäksi. Paikalliset muistavat varmasti hyvin tuon risteyksen, joka pantiin pysyvästi poikki vasta reilut vuosikymmen sitten.
– Sieltä sivutieltä tuli linja-auto, kääntyi valtatielle ja lähti kohti pohjoista. MIG-21 tuli laskuun samaan aikaan, ja hävittäjä ja linja-auto tulivat toisiaan vastaan valtatiellä. Bussi ajoi siististi oikealla kaistalla.
– No, lentäjä totesi jälkikäteen: ”Hyvin sovittiin, minä morjenstin ohi mennessä, ja oli muuten kuski hämmästyneen näköinen ja matkustajat meinas tulla ikkunasta ulos”, hymähtää Rastas tosijuttua kertoessaan.
Lentäjä sattuu olemaan Rastaan kadettikurssikaveri, ja tätä haastattelua varten Rastas oli varmentanut tapahtumien kulun. MIG-hävittäjä oli vielä laskukiidossa kohtaamistilanteessa, ja nopeuttakin oli vielä noin 200 km/h. Onneksi tilannetta voi muistella hymyssä suin, sillä ainekset vakavaan turmaan olivat olemassa.
Janne Airaksinen
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.